Manne ja Sakke

Sunnuntaina Sakella oli kova urakka: oltiin perinteisessä Anttilan koulun talvipäivillä vetämässä lapsia. Koiria oli hommissa vain kolme, ja ne kaikki tekivät töitä lähes koko kaksituntisen. Siinä taluttajatkin joutuivat koville, koirista puhumattakaan. Sakella intoa riittää enemmänkin kuin kuntoa ja voimia. Ajattelin, että se raukka olisi ihan puhki illalla, mutta eipä pienien nokosten jälkeen käyttäytymisessä ainakaan näkynyt mitään väsymystä eikä jäykkyyttä seuraavanakaan päivänä (toisin kuin taluttajalla). Manne käväisi harjoittelemassa olemalla "apuvetäjänä" parin kierroksen ajan. Mannella oli jälkivaljaat ja se oli kytkettynä Saken aisoihin toisella sivulla. Manne oli reipas eikä kauhistellut kärryjä eikä vetosysteemejä :o)

Lauantaina Manne oli harjoittelemassa Purolassa esineruutua. Vähän oli homma hakusessa, mutta eihän sitä ole montaa kertaa harjoiteltukaan. Otin ensin noudon omalla käsineellä, niin että koira näki kun vein hanskan pienen matkan päähän. Sitten näytettiin, kun avustaja vei yhden esineen ruutuun, kolme muuta oli siellä jo valmiina. Lähetin Mannen, joka etsi ja toi ekan esineen hyvin. Sitten lähetin sitä uudestaan ruutuun. Koira ei ymmärtynyt edetä tarpeeksi pitkälle, joten autoin kävelemällä itse syvemmälle ruutuun. Koira sai hajun takakulman esineestä ja paikansi sen hyvin, mutta ei ottanut suuhunsa.  Lähetin sen useamman kerran samalle esineelle ja annoin TUO-käskyn. Ei toiminut! Otin esineen käteen ja leikitin Mannea sillä. Nyt kyllä taisteli siitä, mutta maasta ei vieläkään suostunut sitä ottamaan. Omituista, sillä esine oli vielä köydenpätkä, jonka muut koirat olivat kyllä mielellään tuoneet. Vielä kaksi muuta esinettä Manne toi ongelmitta. Ensi kerralla avustaja vieköön ekan esineen ihan alueen takarajalle, niin koira saa paremman käsityksen ruudun koosta.