Laku, Manne ja Sakke lenkillä

Onpa omituinen tammikuu! Lunta saadaan vaan odotella. Kerran käytiin Saken kanssa hiihtolenkillä, mutta sitten sade vei taas nekin lumet. Hakutreenit ovat jatkuneet normaalisti kerran viikossa. Sakke on ollut tauolla, mutta Mannen koulutusta on jatkettu. Sillä on yht'äkkiä loksahtanut tuo hallittavuus kuntoon. Tosi hienoa, kun ei enää karkaile itsekseen alueelle ja lähetyksissä ei tarvitse kaulapannassa roikkua. Muutenkin on hihna jätetty kokonaan pois ja ukoltakin tullaan hyvässä järjestyksessä sivulla seuraten ilman mitään kovaäänistä komentamista. Nameja kyllä käytän, mutta maalimiehen jättämistä sen takia, tuskin tarvitsee pelätä. Ukot ovat Mannen mielestä superkivoja ja namipalkan jälkeenkin se jää mielellään seurustelemaan änkeämällä itsensä vaikka selälleen ukon syliin.

Viime lauantain hakutreenissä oli eka ukko etukulmassa haamuna, jotta saadaan opetettua niitä suoria pistoja. Siellä ilmaisua niin kauan, että ehdin paikalle. Toinen ukko valmiina toisessa etukulmassa. Sinne vähän vino pisto, mutta koska kaikki muut, kokeneemmatkin koirat, tekivät samanlaisen, lienee tuulella ollut osuutta asiaan. Siellä samanlailla ilmaisua niin kauan, että ehdin paikalle. Kolmas ukko haamuna kalliolla ja sieltä palkka hyvästä sarjasta. Neljänneltä ukolta ääniapu, oksan katkeamisen risaus, niin saatiin pisto lähtemään hyvin oikeaan suuntaan tiheässä metsässä. Sieltä palkka hyvästä sarjasta. Viimeinen ukko umpparissa valmiina aika lähellä keskilinjaa. Lähti hyvin pistolle ja lienee aika pian bongannut hajun ryteikössä olevasta umpparista, koska haukku alkoi nopeasti. Sieltä palkka lyhyestä ilmaisusta ja namien jälkeen leikittiin pallolla, mikä ei kovin paljon Mannea kyllä kiinnosta. Täytyy kehitellä hauskempi lelu.

Tottista on Mannella myös harjoiteltu. On jatkettu yritystä päästä eroon kädessä olevasta namista sylkäisemällä palkka välillä suusta. Se onkin tuottanut tulosta, ettei ole niin kiinni kädessä, mutta seuraamispaikka on myös siirtynyt vähän liian eteen. Nyt palkataan välillä suusta ja välillä vasemmasta kädestä. Lisää treeniä vaan, niin kyllä se siitä. Pitäis ottaa enemmän lyhyitä pätkiä muutamia kertoja päivässä. Pysähdyksiä, noutoja, luoksetuloja ja paikallaoloja on myös harjoitusohjelmassa.

Sakella olen ottanut seuraamista käyttäen apuna kevyttä näyttelyhihnaa. Siitä nykimällä hoidan käskytyksen ja suullisesti vain kehun ja palkkaan, kun homma sujuu. Tarkoitus on, ettei tarvitse muuten komentaa kierroksia nostattavasti, vaan pääsis vain rauhallisesti palkkaamaan. Sakke on mielestäni näin  hiljaisempikin, joten tällä linjalla jatketaan.

Muistiin täytyy vielä laittaa tämä: käytiin viikolla punnitsemassa koirat ja Sakke painoi reilut 25 kiloa, Manne reilut 24 kiloa. Nyt on ollut liikuntaa liian vähän, huonoista keleistä johtuen. Pakko saada niille tehokkaampaa lenkitystä!