Blogin säännöllinen kirjoittaminen on kiireiden vuoksi ollut tauolla. Koiraharrastus on kyllä jatkunut normaalisti. Sakella on treenailtu niin tokoa, hakua kuin harrastettu uittamista kunnon kohottamiseksi.

 Sakke ja uimarengas

Pikku-Manne on kasvanut huimasti. Pentu on hyvin sopeutunut meidän arkirutiineihin kulkien mukana niin työpaikalla kuin tallillakin. Lenkkeilty on isojen koirien mukana ja hakua on Mannen kanssa harjoiteltu säännöllisesti. Aluksi pentu kävi vain syömässä maalimiehiltä nameja. Sitten ukot menivät pentua huudellen metsään ja Manne ampaisi perään etsien piiloutuneet. Muutamia tuuliharjoituksia on myös tehty. Mutta viimeksi metsässä Manne, ikää vajaat neljä kuukautta, oli aivan super-mainio! Eka ukko oli haamuna neljässä-viidessäkymmenessä metrissä ja siirtyi aluetta vähän eteenpäin piiloutuen. Manne ampaisi suoraan takarajalle löytäen ukon nopeasti. Menin paikalle, mutta maalimies, joka oli Mannelle täysin vieras ukko, toi pennun nameilla keskilinjalle. Seuraava ukko oli valmiina maakuopassa parinkymmenenmetrin etäisyydellä. Näytin Mannelle suunnan ja kerroin, että tuolla se ukko on. Pentu ampaisi hienosti matkaan, mutta ei saanut hajua maakuopasta, vaan juoksi ukon ohi etsien kuumeisesti syvemmältä alueelta. Jonkin aikaa etsittyään palasi takaisin tyhjältä pistoltaan, sai kehuja ja vähän namia ja samantien näytin uudestaan suunnan ja lähetin Mannen jatkamaan hommia. Jälleen ilman mitään apuja pentu lähti yhtä innokkaasti ja vauhdikkaasti alueelle, sai hajun ja löysi sekä omaksi että katsojien suureksi riemuksi kuopassa olevan ukon! Hyvä Manne!!

 Manne metsässä